keskiviikko, 23. joulukuuta 2009

Emma 1/4


Vaikka Emma on kuvattu edellisellä vuosikymmenellä vähän liian monta kertaa ja Austenit muutenkin kovin kierrätettyjä, taidan tästä versiosta olla kuitenkin iloinen. Lienee Ylen ennätys BBC:n pukudraamojen poiminnoissa: vastahan tämä esitettiin briteille lokakuussa, ja jo nyt meillä! DVDkin ilmestyi vasta marraskuun lopulla, omani on vielä amazoniassa, kun keksin paketoida sen yhteen Cranfordin jatko-osan kanssa, joka ilmestyy vuodenvaihteessa. Näin siis totutusta poiketen Emman ensimmäisen osan eilen suhteellisen neitseellisenä, minä kun en ohjelmien latailuja netistä tai tihrustamista tuubista (laiskuuttani) harrasta.

Olen aina pitänyt Romola Garaista kaikissa näkemissäni rooleissa, ja odotinkin häneltä eloisaa Emmaa. Tykkäsin kovasti, ei minusta tuntunut ollenkaan tekopirteältä tai teennäiseltä kuten jotkut alan harrastajat ovat moittineet. Romola on valoisa Emma. Ja Emma, jota ei heti vähän inhoa (Kate tulee mieleen), on hyvä asia.

Arvostamani Sandy Welchin ottama näkökulma alkuun onnistui yllättämään: perheidensä ulkopuolella kasvaneet lapset olivat yleisiä yrjönaikaisen herrasväen joukossa. Kekseliästä. Tuo vähän uutta pohdittavaa päähenkilöiden elämään tämä psykologinen vinkkeli. Ihan raikasta.

Mr. Knigthley (Jonny Lee Miller) vaikuttaa positiiviselta kehitykseltä. Mark Strongin äkäisyyttä hänessä ei ole, eikä aivan Jeremy Northamin kevyttä huvittuneisuutta. Tästä voi hyvinkin kehittyä paras koko poppoosta.

Ennen kaikkea, tiistai-iltoja on taas mukava odottaa.

2 kommenttia:

  1. Mä kanssa yllätyin siinä ekan jakson alussa niistä lapsikuvauksista. Niitähän ei kait edes mainita missään aikaisemmassa (lyhyemmissä) elokuvissa tai sarjassa. Muutenkin tämä versio on kivan erilainen...

    VastaaPoista
  2. Hyvä että näkökulmat vaihtelevat versioissa edes vähän, tylsäähän se olisi jos tuttu tarina kerrottaisiin aina täsmälleen samalla tavalla.

    VastaaPoista